VIIKONLOPPURETKEN JÄLKIMIETTEITÄ

Elikäs viime viikonloppuna seikkailimme aksellilla Pitkäjärvi-Hietajärvi-Pernu. Sää pysyi lauantaipäivän pientä sadekuuroa lukuun ottamatta varsin suotuisana vaikka koko edellisyön satoikin lähes kaatamalla. Heti lähtiessä tulikin todettua ensimmäinen ja oikeastaan ainut huomioimatta jäänyt asia eli sääsket ja sääskimyrkky. Onneksi isolla porukalla liikumisesta on se etu, että aina joku on varannut sitäkin minkä itse unohti ja teho OFFilla tästäkin selvittiin.

Muilta osin varustus kattoikin kaiken ja ylikkin. Kulkuvaatetus osui juuri kohalleen, ei ollut kylmä eikä virrannut hiki. Paksu huppari jonka aijoin aluksi jättää kotiin oli taukovaatteena illalla ja aamulla mitä mainioin eli kyllä painonsa veroinen. Näin tosin fleece kerrastot kulkivat rinkassa tyhjänpanttina ja jatkossa niiden tarpeellisuutta tuleekin varmaan mietittyä tarkemmin. Ehkä myös omista eväistä voisi jatkossa hieman tinkiä vaikka tulivathan ne nytkin melkein syötyä. Meidän johtajistossa kun on ollut tapana et eväät sosialisoidaan.

Lapsille rakennetut majoitteetkin onnistuivat yllättävän hyvin vaikka niitä ei etukäteen oltu suunniteltukaan. Varsinkin pojille rakennettu kolmijalkapressuviritelmä oli varsin mielenkiintoinen ja toimiva. (kuvia tulossa)
Itse laiskuuttani ja mukavuudenhaluisuuttani nukuin yksin grillikatoksessa makuualustan alle ja päälleni taitellun kevytpeitteen välissä jonne edes hyttyset eivät pystyneet. Tosin kyseinen systeemi ei tulettunutkaan aivan täysin ennen kuin tuulen aamulla voimistuttua. Eipä lievä kosteus kyllä lyhyehköjä yö unia edes haitannut.

Retken aikana tulin siihen tulokseen että samaisella porukalla en kyllä enään lähde. Sen verta usein on nuorten herrojen käytöksen takia pinna palanut mutta toisaalta illan hiljaisuutta lasten nukkuessa oppii arvostamaan aivan uudella tavalla. On jännää miten kaikista innokkaimpina mukaan ovat aina lähössä ne jotka retkellä sitten eniten aiheuutavat harmia. Kaikkein ouduinta on kumminkin se että meidän porukassa pojat ovat paljon tyttöjä pahempia vastarannankiiskejä.

Retken aikana kokeiltuani kolleegan Osprey Ariel 55 rinkkaa ja hinattuani mukana omaani jossa lantiovyön säädöt aina vaan loppuvat auttamatta kesken vahvistuivat ajatukseni uuden kantolaitteen hankinnasta. Lähinnä mietin enään olisiko juurikin Ospreyn Aether 60 tai 70 oikea ratkaisu vai kannattaisiko kumminkin laittaa joku vielä kevyempi.

VALMISTAUTUMASSA VIIKONLOPPURETKELLE

Reittisuunnitelmaa

Viikonloppuna vaellamme kahdenkymmenkolmen pääasiassa 11-17-vuotiaan partiolaisen voimin lähiseudun mäntykankaillla. Vuorokauden mittaisen retken aikana olisi tarkoitus kulkea noin 15-kilometrin matka, jonka puolessa välissä yövytään järvenrantaan pressuista itse kasatuissa majoitteissa sekä mahdollisesti hyödynnetään olemassa olevia grilli ja ruokailu katoksia.

Tarkemmin ajattelin kirjoitella omasta varustuksestani. Kantolaitteena minulla toimii äidiltä peritty hyvinpalvellut Haltin tilava mutta kevyt (2.1kg) Range putkirinkka joka on varsin toimiva monenlaiseen tarpeeseen. Harkinnan alla on silti tulevaisuudessa investointi kevyeen anatomiseenkantolaitteeseen esimerkiksi Ospreyn Aether 70, koska nykyinen on hieman turhan leveä kapeille harteilleni sekä esimerkiksi junalla matkustettaessa.  Myös makuupussina toimii jo edellistä sukupolvea uskollisesti palvellut Haltin lämmin ja kevyt (1.35kg) untuvapussi ja alustana tietenkin perinteinen solumuovialusta (0.23 kg) Yhtä lämmintä pussia samasta painoluokasta on vaikeaa löytää eikä ikää huomaa ominaisuuksissa, mutta pussi jolla sen saisi puristettua puolta pienempään tilaan olisi tervetullut lisä. Sääksi on luvattu hyvin epävakaata ja sade on varmaa mikä lisää haastetta varustautumisee.

Kaikki tarpeelinen paitsi...

Kuoriasu tulee todennäköisesti koostumaan JahtiJakt Pro puvun Air-tex kalvollisista housuista ja 8848:sin kalvollisesta ulkoilu takista, minkä alle puen käytössä hyväksi havaitun Ulmaxsin Micro Set aluspaidan. Pakkasin mukaan vaihto/lisävaatteeksi myös Ulmaxsin Micro Set asun sekä Phelixsin fleece kerrastot ja Erätukun ohuen ja kevyen fleece takin. Lisäksi luonnollisestikin sukkia, pipo ja hanskat x2 sekä yksi tavallinen t-paitakin. Tällä valikoimalla tulisi pärjätä lähes säällä kuin säällä, vaatteiden määrän ja painon rinkassa pysyessä silti kohtuullisena (1.55kg) Nyt tosin olen jo ruvennut empimään raaskinko jättää paksua ja lämmintä HNV-huppariani kotia vaikka se kasvattakin painoa yli puolella kilolla. Mukavuutta matkalla vai perillä?

... aluksi unohtuneen

Ruokailuvälinesettinä toimii muovinen Light My Fire Meal Kit astiasto jonka miinuksena tosin suuri paino (0.45kg) Lisäksi setin sisään ahdettu metallinen lusikka-haarukka-veitsi aterin sarja. Juomapullona savotan puolen litran metallinen pullo jonka voi laitta roikumaan rinkan ulkopuolelle tai vyölle jolloin keventää rinkan painoa selällä. Aseistaan tämä mies on yleensä tunnettu muuallakin kuin metsäretkillä, joten tavan mukaan vyöllä kulkevat Fiskarssin puukkosaha, iso Marttiini kumikahvalla ja Leatherman Fuse. Koko kolmikko painaa n.0,35kg. Tottakai matkassa on myös kompassi ja kaiken varalta pieni Otso otsalamppu. (0,05kg) Niinsanotun miljoonapussin kevennettyyn (0,150kg) varustukseen kuulu laasatripaketti, tulikut (tietenkin Sampon pitkiä), Panadolia sekä hammasharja ja tahna.

Suolaa, rasvaa ja sokeria eli hyvää mieltä

Näin johtaja asteella on huomannut myös itsestään ja erityisesti ruokavaliostaan huolehtimisen tärkeyden mikä tarkoittaa, että retkellä tulee turvata riittävä suolan, rasvan ja erityisesti sokerin saanti jotta pysyy virkeänä ja hyvän tuulisena. Siksipä varsinaisen ruuan lisäksi on matkaan pakattava ruhtinaallinen kasa (1,35kg) myslipatukoita,karkkia ja muuta naposteltavaa.

Lopuksi koko komeudelle kertyi painoa n.7.5kg + 1.5L vettä sekä n.1.5kg:n edestä yhteisiä ruokia ja tavaroita jolloin kokonaispaino tulee olemaan n.11kg mikä on kyllä aika reippaasti yhden vuorokauden retkeä varten. Eli vielä ei tavoitella kevyt retkeilyä, mutta onhan tästä helppo lähteä tulevaisuudessa keventämään.

Rinkka lähes valmiina ja kerrankin ei
yli pakattuna

PS: Taikki painot ovat Rapalan digitaalisella kalavaakalla mitattuja eli tarkkuus on NOIN! 

PPS: Tarkoituksena olisi laittaa tänne myös retken jälkimietteitä.

KOULUMATKA PYÖRÄILYÄ

Kaveriporukalla olimme jo pitkään hautoneet ajatusta että sitten jonain päivänä pyöräilläan noin kolmenkymmenenkilometrin matkan kotoa Himangalta lukiollemme Kalajoelle. Sitten se eräs päivä koitti kun pyskologian opettajamme Kälviän suuren pyöräilypitäjän mahtimies Jouko Toskala pisti pystyyn pyöräilyhaasteen ja lupasi polke yli kuudenkymmenenkilometrin työmatkansa edestakaisin mikäli vähintään sata muuta ilmoittautuisi polkemaan koulu/työmatkansa. Ja kuinka ollakkaan mukaan ilmoittui kolmatta sataa Joukon tukijaa.

No tässäpä tarjoutui meillekin loistava tilaisuu lähteä kokeilemaan tätä suurta saavutusta. Maanantaiaamuna lähdimmen matkaan kello seitsemän aikaan sään ollessa mitä otollisin. Sopivan lämmin ja lievä myötä tuuli. Tavoitteemme mukaisesti matka taittui sujuvasti neljän pyöräilijän voimin Joukon johdolla puoleen toista tuntiin ja kerkesimmepä vielä pitää 15-minuutín kahvitauon Tapion Tuvalla vaikkeivat odottamamme munkit olleetkaan kerenneet valmiiksi.

Paluumatkalle iltapäivällä lähtiessämme taivaalla leijui uhkaavia pilviä ja tiesimme ettemme todennäköisesti kerkeä kotia ennen ennustetun sateen alkamista. Mutta siitä lannistumatta lähdimme liikkeelle hiljalleen voimistuvaan vastatulee. Ja eiköhän jo ennen Hiekkasärkkiä luonto näyttänyt häijjymmän puolensa ja taivas auennut mikä yhdessä tuulen kanssa teki paluumatkastamme yllättävän työlään rentoon aamuun nähden. Siitäkin kumminkin kunnialla selvisimme. Pidempiä matkalenkkejä voin suositella jokaiselle liikkumisesta kiinnostuneelle. Se ei edes vaadi huippu kunntoa kun matkaa voi taittaa omaan tahtiin eikä pyöränkään tarvitse olla mikään maantiekilpuri.

PS: Ensi syksyksi olis tarkoitus viritellä jonkinlaista lukioiden välistä pyöräilykamppanjaa. Tosin sääntöihin pitänee laittaa Kälviän Lusia Hacmannin lukille osallistymiskielto! ;) Olisiko kiinnostuneita?

HELPOT HYVÄT JA HALVAT ENERGIAPATUKAT

Itse ainakin pitkää päivää tekevänä lukiolaisena olen alkanut kyllästyä kauppoista saataviin mysllipatukoihin ja niiden vähäiseen makuvalikoimaan vaikka ne ovatkin nälän siirtäjinä varsin tehokkaita. Lisäksi ne ovat varsin kalliita. Viime maanantaina päätimmekin kokeilla kuinka energiapatukoiden valmistus sujuu kotikonstein.

ESIMERKKI RESEPTI

6-7 dl Perusmassaa ja lisukkeita
0,5 dl sokeria
1 dl siirappia
1 dl kermaa

Keitä sidosaineet (sokeri siirappi ja kerma) n. 30 min. Sidos aineina toimivat myös esim. voi tai hunaja. Sekoita perusmassa, minulla riisimuroja, neljänviljan hiutaleita, suolapähkinöitä sekä lisukkeina suolapähkinöitä ja rusinoita. Myös. esim. vehnän alkiot, graaham jauhot, erialiset siemenet ja kuivatut marjat/ hedelmät käyvät tähän.

Kaada sidos keitos perusmassan sekaan ja sekoita huolella. Levitä leivinpaperille ja kääri n. 2,5cm paksuksi "tangoksi."  Jähmetytä jääkaapissa, leikkaa paloiksi paketoi esim. leivinpaperiin tai kelmuun ja laita pakastimeen säilöön.

Kuten varmaan huomasit, energia patukoita voi varioida loputtomasti. Oman mieltymyksen mukaan niitä voi maustaa myös esim. kaakaolla, kahvilla, suklaalla, kanelilla tai inkiväärillä! Parhaat seossuhteet saa aikaan kokeilemalla.

IGLU

Kuvauksen ajaksi ilmaaukon päälle laitettiin työmaa valo joka valaisi koko iglun sisäosan.
(Pahoittelen huonoa kuvanlaatua)

Maanantai illan hämärtyessä viiden hengen tiimimme kokoontui epämäärisen lumikasan ympärille. Tästä siis olisi tarkoitus tulla toimiva majoite. Työtä joudutti huomattavasti se että lapset olivat polkeneet kasan tiiviksi ja viikonlopun plussakelit kovettaneet sen kovaksi ja kestäväksi.

Aluksi ryhdyttiin luonnollisesti kaivamaan sisäänkäyntitunnelia tässä vaiheessa turvauduttiin perinteisesti hyväksi havaittuun yksi kaivaa ja muut katsovat sivusta tekniikkaa. Jonkin ajan kuluttua ruvettiin lyömään holvi osaan ensimmäisiä kolmenkymmenen senttimetrin merkki keppejä jottei holvin seinämiä kaivettaisi liian ohuiksi.

Lakisääteisen ruoka tauon jälkeen mahtui igluun no kaksikin lapiomiestä. Tosin lunta tahtoi kertyä tunnelin päähän asti haitaksi asti ellei sitä välillä lykännyt lähemmäksi ulkoa käsin uloks lapioivaa. Lopuksi holvin alaosa viimeisteltiin keppien kanssa täysin kaarevaksi ja kattoon lyötiin halkasijaltaan viisisenttinen muoviputki ilmanvaihtoa varten.

Lopputuloksena saatiin siis aikaan halkasijalta yli kolme metrinen tila, jossa nukkumaan sopisi helposti ainakin kuusi ihmistä. Ainakin eilen tuntui iglun sisässä lämmintä riittävän. Eli kaivuu töissä kastuu varmasti. Nyt vain odotetaan kaikille sopivaa yötä, jotta päästään kokeilemaan iglussa nukkumista.

LAPINHULLUUDEN ENSIASKELEITA

Viimeisen viikon ajan olen potenut vaarallisen taudin ensi oireita. Vakavan taudista tekee se että se on usein parantumaton joten kannattaa lukea tarkasti oheinen sairaskertomus, jotta osaat varoa tautia joka saattaa olla tarttuva.

Oikeastaan kaikki alkoi jo alku syksystä kun eräs kaverini varmaan puolivakavissaan kysyi lähtisinkö ensi kesänä kaverisi Hetta-Pallas vaellukselle. Kokeneena ja innokkaana partiolaisena totesin tyyliin aina valmiina että mikäs siinä. Asia jätettiin hautumaan ja syksyn mittaan on löytynyt muitakin ideasta kiinnostuneita.

Tässä sitten yksi ilta rupesin aikani kululsi selailemaan vaellus ja retkeilysivuja alkuperäisenä tarkoituksenani etsiä tietoa varusteista joita olen aikonut uusia ja hankkia. Siinä sivussa tuli sitten luettua vaelluskertomuksia eripuolilta pohjoísen kairoja. Kipinä roihahti lopullisesti. Tonne on päästävä keinolla millä hyvänsä! Alkoi määrätietoinen suunnittelu alkaen reitistä ja yhteyksistä itse kansallispuistoon päättyen aina vaelluseväiden calorimäärään.

Haave tunturivaelluksesta on käymässä vähitellen toteen, mutta edessä on tuskallisen pitkällinen kesän odotus. Lääkityksenä toimii ainoastaan tunturivaellus joka onnistuessaan vaan pahentaa, mutta epäonnistuessaan voi jopa parantaa taudista. Viekö Lappi miehen? Se jää nähtäväksi!

Kevään akana tulen kirjoittelemaan retken suunnittelusta, valmisteluista ja toteutumisesta. Toivottavasti mukaan mahtuu myös muiden lähtiöiden mietteitä! 

http://luontoon.fi/page.asp?Section=4068&Item=5421
http://www.facebook.com/note.php?note_id=170222369680334V