Viimeisen viikon ajan olen potenut vaarallisen taudin ensi oireita. Vakavan taudista tekee se että se on usein parantumaton joten kannattaa lukea tarkasti oheinen sairaskertomus, jotta osaat varoa tautia joka saattaa olla tarttuva.
Oikeastaan kaikki alkoi jo alku syksystä kun eräs kaverini varmaan puolivakavissaan kysyi lähtisinkö ensi kesänä kaverisi Hetta-Pallas vaellukselle. Kokeneena ja innokkaana partiolaisena totesin tyyliin aina valmiina että mikäs siinä. Asia jätettiin hautumaan ja syksyn mittaan on löytynyt muitakin ideasta kiinnostuneita.
Tässä sitten yksi ilta rupesin aikani kululsi selailemaan vaellus ja retkeilysivuja alkuperäisenä tarkoituksenani etsiä tietoa varusteista joita olen aikonut uusia ja hankkia. Siinä sivussa tuli sitten luettua vaelluskertomuksia eripuolilta pohjoísen kairoja. Kipinä roihahti lopullisesti. Tonne on päästävä keinolla millä hyvänsä! Alkoi määrätietoinen suunnittelu alkaen reitistä ja yhteyksistä itse kansallispuistoon päättyen aina vaelluseväiden calorimäärään.
Haave tunturivaelluksesta on käymässä vähitellen toteen, mutta edessä on tuskallisen pitkällinen kesän odotus. Lääkityksenä toimii ainoastaan tunturivaellus joka onnistuessaan vaan pahentaa, mutta epäonnistuessaan voi jopa parantaa taudista. Viekö Lappi miehen? Se jää nähtäväksi!
Kevään akana tulen kirjoittelemaan retken suunnittelusta, valmisteluista ja toteutumisesta. Toivottavasti mukaan mahtuu myös muiden lähtiöiden mietteitä!
http://luontoon.fi/page.asp?Section=4068&Item=5421
http://www.facebook.com/note.php?note_id=170222369680334V
